Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2016

Jukka Itkosen runokirjojen esittelyä

Aakkoslammas loksuhammas

Aakkoslammas loksuhammas-kirja pitää sisällään runon joka kirjaimelle ja yhden runon aakkosille.  Runot ovat kekseliäitä ja hauskoja. Monet runot ovat eläinaiheisia, mutta eivät kaikki. Myös hankalammista kirjaimista, kuten Q ja Å on kirjassa runo. Runojen tyyli vaihtelee paljon loppusoinnuista soinnuttomiin ja toistosta pitkiin tarinoihin.  Runot ovat kirjoitettu suurimaksi osaksi hän muodossa, mutta muutamasta kohdasta löytyy puhetta. Runoissa kuvaillaan hahmoja, tapahtumia, paikkoja ja säätä taitavasti.

Kirjan on kirjoittanut Jukka Itkonen ja sen on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava vuonna 2006. Kirjan runot sopivat hyvin lukemaan opetteleville ja niille jotka osaavat jo lukea. Kirjan alkuperäiskieli on suomi ja kaikki runot ovat alun perin suomenkielisiä. Kirjan runot ovat pääosin kertomusrunoja, mutta joukossa piilee muutama muukin runo. Kirjaa lukiessa tulee hyvälle tuulelle ja saattaa naurahtaakkin.

Kirjan runoja täydentävät kuvitukset on tehnyt Christel Rönss. Aakkoslammas loksuhammas ei kirjassa itse esiinny, mutta kirjan sivuilta löytyy paljon muita eläinystäviä heinäsirkoista dinosauruksiin. Ihmisiäkin on muutama, mutta eläimet ovat pääasiassa vallanneet sivut. Kuvitukset ovat kauniita ja hauskoja ja sopivat kirjaan täydellisesti.

Kirjaimet,                                                                       

sanojen poikaset, ne ovat nimeltään                                                                

 aakkoset.

Montako poikasta? Arvaahan.

Kaksikymmentäkahdeksan.    

Tekijä: Helmi

 

Käpälämäki

Käpälämäki-kirja on huikeana riimittelijänä tunnetun Jukka Itkosen kirjoittama lapsille suunnattu eläinrunokirja, jonka lukemisesta nauttii myös vanhempikin. Kirjan on julkaissut Otava vuonna 2002. Kirjan on kuvittanut Petra Heikkilä realistisella, mutta myös värikkäällä tyylillä. Käpälämäki on ensimmäisiä kirjoja, mihin Itkonen on lisännyt musiikillisuuttaan. Kirjailijan laaja mielikuvitus näkyy todella hyvin tässäkin kirjassa. Runot ovat pääasiassa pitkiä ja todella kuvailevia, mutta mukaan mahtuu myös muutamia lyhyempiä runoja. Runoissa on säännölliset loppusoinnut, mutta myös muutamia vapaampia runoja löytyy.

Runot on jaettu neljän pääotsikon alle, joista jokainen kertoo yhdestä eläinlajista, joiden tähtinä ovat kissat, kalat, koirat ja linnut. Vaikka yhden osion pitäisi kertoa pelkästään yhdestä eläinlajista, on joihinkin runoihin yhdistetty useampia eläimiä eri osioista. Suurin osa runoista kertoo kissojen, koirien, kalojen tai lintujen eri ”roduista”. Käpälämäki on mainio kirja luettavaksi jos vaikka ei ihan tunnu hallitsevan kaikkia kalarotuja. Tämän vuoksi kirja on hyvää luettavaa pienille lapsille, sillä samalla kun lukee tai kuuntelee hauskoja runoja voi mieleen jäädäkin jotain.

Ensimmäinen kirjan otsikko on nimeltään Kissanpäivät, jonka kaikki runot kertovat jotenkin kissoista. Runoissa kissat ovat nousseet ihmisen älytasolle ja niinpä runoissa kerrotaan eri rotuisista ja eri ammateissa olevista kissoista. Tässä kirjan osiossa mielikuvituksen puutteesta ei voi syytellä, sillä kissat ovat päässeet seikkailemaan  muinaisesta-Egyptistä kellotorneihin.

Toinen otsikko on Lohi ui ohi, jonka nimi tulee osion lyhyimmästä runosta, jossa nimestä päätellen lohi ui sataman ohi. Kaloista kerrotaan niin keitoissa, kaupoissa ja tietenkin vapaana vedessä. Kalojen ulkomuotoja kuvaillaan tässä osiossa paljon, kuitenkin erilaisilla ja hauskoilla tavoilla. Ensimmäisen osio kissat ovat päässet pieneen osioon kalojen saalistamisessa.

Kolmannen otsikon nimi on Tassutuksia, joka taas kertoo kissojen vastakohdasta, nimittäin koirista. Runot ovat enimmikseen hyvin kuvailevia koiraroturunoja, joissa kerrotaan miltä rotu näyttä ja miten se käyttäytyy. Muutamissa runoissa koiratkin ovat aivan ihmisen kaltaisia ja hekin ovat päässet kokeilemaan eri ammatteja.  Joissakin runoissa Jukka Itkosen musiikillisuus tulee ilmi rokkailevissa ja laulavissa koirissa.

Neljäs ja viimeinen kirjan osio on nimeltään Höyhenjuttuja, jossa kerrotaan tarkasti eri lintulajien näyttävyydestä ja niiden lentelevästä elämäntyylistä. Osiossa on rokkailevia kaatopaikalle eläviä harakoita ja koristeellisia eläintarhan riikinkukkoja. Tässä osiossa rotuja on luultavasti kuvailtu eniten ja riimit vain paranevat loppuun mennessä.

Yksi kirjan runoista :

Maalaiskissan salainen        

kalainen unelma

Jos kalat maassa itäisi,                                                        

niin silloin kyllä pitäisi                                                                                                        

kalansiemeniä kilo.

Mikä ilo! Mikä ilo!                                                                                                            

Näkisi kun kalapellon evät,                                                      

auringossa kiiltelivät.

Ja sitten suoraan toimintaan,                                                     

kalasadon poimintaan.  

 

Tekijä: Emilia S.

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Runoilijaesittely: Jukka Itkonen 

Jukka Itkonen syntyi 7.10.1951 Varkaudessa.  Hän aloitti kirjoittajan uransa 70-luvulla, jolloin hän julkaisi esikoisteoksensa, joka palkittiin  Otavan Nuorten kertomus elämästä-kilpailussa. Alusta asti Jukkaa on rohkaistu monialaisuuteen. 80-luvulla hän alkoi kirjoittamaan radioon ja televisioon, sekä levytti laulutekstejä ja teki kirjojen kuvituksia. Jukka Itkonen on kiinnostunut kuvataiteesta ja piirtää sekä maalaa itsekin. Hänet tunnetaan myös lasten-ja nuortenkirjojen suomentajana. Jukka on tehnyt moniin kirjoihinsa kuvituksia, kuten Villinlännen murmeliin ja Rinkeli Ronkeliin.

Itkosen lapsi- ja eläinystävyys näkyy hänen useissa eläinaiheisissa runoissa. Itkonen kirjoittaa pääosin eläinaiheisia runokirjoja lapsille, jotka soveltuvat myös vanhemmille. Jukka on kirjoittanut muutamia aikuisille suunnattuja kirjoja.

80-luvun jälkeen Itkonen yhdisti musiikillisuutensa runouteen, jonka seurauksena hänen tyylialansa muuttui melkein  kokonaan. Tästä yllätyksestä tulee ilmi, että rokkaririimittelijä kuulostaa etenkin oman lapsuuteensa liittyvissä runoissa lähes satumaiselta. Jukka Itkonen on perustanut myös musiikkiyhtyeen nimeltä Z.Z Topelius, sekä kirjoittanut yli tuhat levytettyä laulutekstiä eri artisteille ja yhtyeille.

Palkinnot:

  • Martti Merenmaa-stipendi (1973)
  • Arvid Lydecken-palkinto (1999)
  •  Kaarina Helakisa-palkinto (2000)
  • Vuoden runoilija (2002)
  • Anni Swan-mitali (2006)
  • Tirlittan-kirjallisuuspalkinto (2007)
  • Savonia-kirjallisuuspalkinto (2010)

Yksi Jukka Itkosen monista eläinrunoista:

Puhveli, puhvelin veli                                                                     

Oli, eli nautiskeli.                  

Vettä satoi kaatamalla,                                                                    

Puhveli puun alla                                                                              

piileskeli.

Puhveli, puhvelin veli                                                                    

hekotteli: ” Onpa kostea keli.”

 

Lähteet: Lasten-ja nuortenkirjailijoita 3, wikipedia ja kirjasampo.fi.

Tekijät: Nea, Emilia S., Helmi

 

 

 

 

 

 

 

Immi Héllenin runokirjojen esittelyä

Hyvää huomenta, punahilkka!

”Hyvää huomenta, punahilkka!” On vuonna 2011 julkaistu runokirja johon on  koottu Immi Héllenin tunnetuimmat runot. Kirjan on kuvittanut Karoliina  Pertamo. Kirja on lyhyt ja se on suunnattu lapsille.

Kirjan kansi ja nimi liittyvät runoon ”Aamukahvin ääressä”

Kukko: Hyvää huomenta, punahilkka!

Miltäs se maistuu kahvitilkka?

Kana: Ah se on aivan liian kuumaa,

kieltäni polttaa, päätäni huimaa

Kukko: Kahvi on hyvää – mitä kuulen?

Huonolla tuulella, rouvani, luulen.

Kana: Eipä se olisi kumma lainkaan,

voi mitä unissa nähdä sainkaan!

Kukko: Kerro se mulle, kullanmuru,

kertoen aina haihtuu suru.

Kana: Mull’ oli piilossa pesä uusi,

munia siinä jo viisi,kuusi.

Lapset sen löysivät, ai, ai, ai!

Rintani haikean haavan sai.

Kukko: Rauhoitu Rauhoitu, armas Lotta,

eihän se edes ollut totta.”

 

Punaposki, Kultasuu

Punaposki, Kultasuu on kokoelma Immi Hellénin kirjoittamia runoja. Teoksen runot on koottu kahdesta Immi Hellénin lastenrunokirjasta vuosilta 1930 ja 1951. Kirjassa on yli 70 runoa.

Runoissa käytetään paljon vanhaa kieltä ja niissä on paljon loppusointuja.

 ’’Katselee ja kuuntelee,

  oisko vaaraa missä.

   Uteliaille ilkamoi,

    itseksensä pakinoi:

     Asun täällä suuressa

       luonnon temppelissä.

       Minkä pensaan juuressa

       mull, on munat piilossa,

      kenkään ei voi arvata.

       Kaisla vain ja kanerva

     tietää salaisuuden,

     pesäpaikan uuden,

     vaan eivät kieli,

    miss’ on porraspieli.’’

Runot kertovat yleensä luonnosta, kodista tai eläimistä. Runot ovat useimmiten kaksi-viisi säkeistöä pitkiä. Runojen rytmi on yleensä hidas ja niissä on joskus vuorosanoja.

’’Jo nyt meiltä voitaleipä

 kestit meni myttyyn,

 kun on pikku vierahia

 päässyt äidin pyttyyn.

 

Ken on, ken on voita syönyt

 maitokamarissa?

 Liekö ollut kärppä liukas

 vaiko Mirri kissa?

 

Kärppä vastaa, Mirri vastaa:

 – Ei se ole totta,

 voin on syönyt, voin on syönyt

 talon vanha rotta.

 

 Rotta virkkaa vuorostansa:

 Jo nyt kummat kuulen!

 Mutta pienen herkkusuun ma

 tietäväni luulen.

 

Hiiri harmaa hiipi varmaan

 silkkitossukoissa.

 – Mistä tiedät, mistä tiedät?

 – Sen on viikset voissa.”

 

Tekijät: Elias P. ja Miko

 

 

Runoilijaesittely: Immi Hellén

Ingeborg (Immi) Hellén (1861-1937) oli suomalainen runoilija. Hän oli ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia runoilijoita. Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista ensimmäiset ilmestyivät lasten- ja nuorten lehdissä. Hellén toimi myös kansakoulunopettajana ja toimittajana. Hellén oli myös eläinsuojelun ja raittiusaatteen aktiivinen puolestapuhuja. Hellénin runot kertovat kodista, koulusta ja luonnosta. Hellénin runoja on koottu kirjoihin ”Lasten riemut”, ”Lapsuuden lauluja”, ”Punaposki, kultasuu” ja ”Hyvää huomenta, Punahilkka!”.

Lähteet: Wikipedia, Kirjasampo ja  Seminaarin uranuurtajanaisia.

Tekijät: Elias P ja Miko

Eppu Nuotion lastenrunokirjojen esittelyä

Eppu Nuotio on tehnyt paljon lasten runokirjoja. Hänen kirjansa ovat kaiken ikäisille. Kirjojen runot ovat yleensä lyhyitä. Näitä kirjoja luimme:

 

Kuusivuosi

Vuonna 2011 Eppu Nuotio julkaisi Kuusivuosi-kirjan. Kirjassa esiintyy sarjakuvarunoja. Runot kertovat eri kuukausista ja niiden tapahtumisista.  Kirja kuuluu Jylhäkoski-sarjaan ja sen on kuvittanut Jusa Hämäläinen. Kirjassa on sekä lyhyitä, että pitkiä runoja. Kirjan kustantaja on kustannusosakeyhtiö Tammi. Kirjassa melkein jokaisella aukeamalla on kerrotaan yhdestä kuukaudesta, sillä  Maaliskuu ja Huhtikuu ovat samalla aukeamalla ja heinäkuu vain yhdellä sivulla. Kirjassa seikkailee monta ihmistä ja eläintä. Tahvo seikkailee kirjassa eniten. Runoissa on loppusointuja. Runossa ei saa selvää kuka puhuu. (Joskus runot ovat minä-muodossa.)

 

Metsän eläimiä

Vuonna 2011 Eppu julkaisi Metsän eläimiä. Kirja on tarkoitettu 0-2 vuotiaille. Kirjan runot kertovat eläinkunnan eläimistä, joten kirjassa ei ole puhujaa. Kirjassa esiintyy lyhyitä runoja, joten sen lukee 5-10 minuutissa. Jokaisen kirjan sivun kohdalla on pieni tietoteksti, josta saa lisätietoa eläimistä. Kirjan on kustantanut Sanoma pro OY. Runossa ei esiinny vastakohtia eikä kirjakaan luo kovin mitään tunnelmaa.

 

Näin pienissä kengissä

Vuonna 2003 Eppu Nuotio julkaisi Näin pienissä kengissä. Kirja on surullinen runo kirja. Se kertoo suruista ja murheista. Runot ovat siis surullisia. Kirjan on kuvittanut Katja Tukiainen. Kirjan runot on kirjoitettu minä-muodossa, eivätkä ne noudata tiettyä säkeistö kaavaa. Runoissa on paljon riimipareja. Yksi runo koostuu maksimissaan 4 säkeistöä. Kirja tuo lukijalle surullisen hetken lukiessa. Kirja on omistettu Tiitille ja Tuutikille. Kirjassa on myös paljon loppusointuja. Esimerkiksi joissakin runoissa joka toisessa säkeessä on loppusointu ja joissakin niitä on enemmän.

 

Eppsu-Kepsu

Vuonna 2002 Eppu nuotio julkaisi kirjan Eppsu-Kepsu. Kirja kertoo pojasta nimeltä Epsu-Kepsusta joka on murjottaa melkein aina. Kirjan kertoo minä muodossa Epsu-Kepsun sisko Elina. Kirjassa on myös mukana Epsun ja Elinan mummo Mutteri. Kirjan on kuvittanut Virpi Talvitie. Runot ovat useimmiten pitkiä ja eivät aina muistuta runoa. Kirjan on kustantanut kustannusosakeyhtiö Tammi. Säkeistöjen määrää vaihtelee. Kirjassa ei ole montaa riimiparia. Vaikka kirja ei muistuta runo-kirjaa, se kuuluu silti runo kirjoihin. Kirja on enemmänkin tarina-kirja. Rytmi on heikko. Kirja ei luo tunnelmaa.

 

Ripinä ja Rapina

Vuonna 2009 Eppu Nuotio julkaisi Ripinä ja Rapina. Kirja on jaettu siten, että jokaisella aukeamalla on oma aihe ja siitä aiheesta on kirjoitettu runoja. Runot ovat lyhyitä ja niissä pääosin seikkailee joku eläin. Runoissa on myös paljon riimipareja. Runot eivät noudata tiettyä säkeistö kaavaa. Kirjan on kuvittanut Tiina Palokoski. Runot ovat myös iloisia. Kirjan lopussa on kaikista kirjan aiheista tehty lauluja. Lauluja voi kuunnella CD-levyltä (mikä tulee kirjan mukana). Eppu Nuotio on itse kirjoittanut laulut. Säveltäjänä toimi Anna Anttonen. Kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Otava. (Kirja sopii enemmän alle seitsemän vuotiaille.)

Tekijät: Aladin ja Kasperi    (*_:_* 

 

Runoilijaesittely: Eppu Nuotio

Eppu Nuotio

54-vuotias, Eppu Nuotio on suomalainen kirjailija ja näyttelijä. Hän työskentelee myös ilmaisutaidon opettajana, suomentajana, ohjaajana ja näytelmä kirjailijana. Eppu Nuotion kirjallinen tuotanto sisältää lasten kirjoja, tv-ohjelmia, kuunnelmia, näytelmiä ja musikaaleja.

Eppu syntyi Iisalmessa ja valmistui ylioppilaaksi lukiosta 1981. Vuonna 1981 Nuotio työskenteli Rauman kaupunginteatterissa ja vuodet 1988-1992 Jyväskylän teatterissa. 1985 Eppu näytteli Tuntematon sotilas elokuvassa Lotta Kotilaista.

Eppu Nuotion kotikenttänä on koko lastenkulttuuri televisiosta teatteriin ja elokuvista kirjoihin. Hän käsikirjoittaa päätyökseen televisiolle lasten- ja nuortenohjelmia, lainaa ääntään piirroselokuvien henkilöille ja lastenohjelmien roolihahmoille, sekä kirjoittaa kirjoja lapsille.

Eppu Nuotion onnellisuus välittyy myös lukijalle, sillä niissä elämä on suuri seikkailu. Seikkailu alkaa heti kotona, kun aamulla silmänsä avaa. Kotipihaa kauemmas ei tarvitse lähteä salapoliisin työtä etsimään, sillä sitä riittää.

Eppu Nuotio on pistämätön verbaalikko. Nopeasta notkeasta nokkeluudestaan ja sanoilla leikittelystä syntyy kirjoihin ilakoiva tunnelma.

Nuotio on naimisissa muusikko ja ohjaaja Kurt Nuotion kanssa. Heillä on kolme lasta. Perhepiiriin kuuluvat myös Kurt Nuotion aikuiset pojat. Nuotiot asuivat Kemiönsaaren kunnassa Hiitisten saaristossa, josta muuttivat 2014 berliiniin.

Yhteistyössä Tiina Bränmaren kanssa kirjoitetun musikaalin kuten Marilyn, Delilah, Liz ja Huone 112 on käännetty englanniksi ja saksaksi ja heitä ja heidän musikaalejaan edustaa suuri saksalainen teatteriagentuuri Gallissas.

Lähteet: Wikipedia, Runoraitti, Loivamaa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3

Tekijät:   Aladin ja Kasperi