Aihearkisto: Tunneilla tuotettua

Runoilijaesittely: Hannele Huovi

Hannele huovi on syntynyt 19. Maaliskuuta 1949.

Hannele on tunnetuin parhaiten lasten- ja nuortenkirjoistaan. Hänen ensimmäinen nuortenkirjansa, Madonna, julkaistiin vuonna 1986. Kirjassa Huovi tarttui 1980-luvulla vielä huonosti tunnettuun ilmiöön: lasten syömishäiriöön. Huovin palkitun teos on saturomaani Vladimirin kirja, joka on käännetty useille kielille. Siitä on tehty teatteriversio, samoin kuin useista muistakin Huovin kirjoista.

Ennen lastenkirjallisuutta hän teki radio-ohjelmia pitkän aikaa. Nykyään hän on vapaa kirjailija ja asuu Keuruulla. Huovi on ollut myös oppikirjatekijänä. Huovi on myös kääntänyt lasten kirjoja suomeksi ja kirjoittanut aikuisille kaksi runokokoelmaa.

Huovin kirjoja on ilmestynyt ruotsiksi, saksaksi, tanskaksi, viroksi ja japaniksi. Huovin kirjoituksissa on myös mukana nuorisoteemoja, sekä säkeitä kulttuurihistoriasta. Hän myös puhuu oikeudesta lapsuuteen, lasten eläytymiskyvystä, ja mielikuvituksesta, joka on hänen mielestään mielikuvitus on rikkautta. Hän on myös kirjoittanut Urpo ja Turpo-sarjan.

Huovin suosituimmat kirjat ovat Madonna ja Vladimirin kirja. Madonna kertoo murrosikäisen ongelmia ja hirveää laihduttamista.

Artikkelissa ”Sadun maisemissa” Huovi kirjoittaa lapsen eläytymiskyvystä, maagisesta maailmasta ja oikeudesta lapsuuteen. Kirjailija tähdentää mielikuvitusta rikkautena. Lapsen on saatava tutustua salaperäiseen fantasiamaisemaan, jossa voi tapahtua mitä hyvänsä jota kansoittavat suopeat voimat. Satu eheyttää ja opettaa liittoutumaan hyvien voimien kanssa.

Huovin kirjoissa on vara elämykselle, ymmärryksen kasvulle ja erilaisuuden hyväksynnälle.

Tekijät: Elias J. ja Tatu P.

Lähteet: wikipedia.fi, kirjasampo.fi ja hannelehuovi.fi

Mainokset

Runoiljaesittely:Tuulia Aho

Tuulia Aho on syntynyt  9.5 . 1952 Helsingin Kumpulassa. Nykyisin hän asuu Karjalassa sata vuotisessa torpassa se on Tuulian harrastus niin kuin puutarhan hoito. Hän kävi koulunsa Herttoniemessä,  Kulosaaressa ja opiskeli Helsingin yliopistossa psykologiaa, kunnes hänen ensimmäinen kirjansa Pieni laulaja ilmestyi.

Tuulian isä  Johan Aho oli sotilasmestari ja merimies. Äitinsä Hilkka Aho (o.s. Hannikainen)  on ollut ateljeen leikkaajamestari, ja hänen isänsä räätäli. Suvussa on siis käsityöläisiä ja seikkailijoita.

Tuulia sai vuonna 2006 lasten Lukuvarkaus kirjallisuuspalkinnon kuikansulka (2005). Teos on Tuulian tuotannossa avaus uuteen suuntaan.

Tuulia on julkaissut 17 kirjaa ja niiden nimet on

1:  Aapo Ja puhuva pulu

2:  Kadonnut Onni

3:  Koira nimeltä joulu

4:  Koiran vika

5:  kikansulka

6:  Lumen tytär

7:  Maaginen iguaani

8:  Onnen opaali

9:  Pilkullisen koiran kesä loma

10:  Pääsky ja yö tuuli

11:  Taika huilu

12:  Tiuku ja sininen hevonen

13:  Tiuku ja sinisen hevosen saarella

14:   Tähtienlaskian runo

15:   Urpukas

16:  Haamu hetki kullan kallis

17:  Hassut tassut

 

 

Tuulia kirjoittaa lasten runoja koska:  Runot puhdistavat mieltä ja kieltä.

 

Hänen runot syntyvät : Keittiössä, junassa, lehteä lukiessa, puoliunessa, kävelyllä…

 

Tuulian mielestä hyvä runo on: Yllättävä, kutkuttava ja ilahduttava.

Hänen mielestä runoilian tärkeimmät ominaisuudet ovat: Rytmi taju, kielen rikkaus ja hämmästely.

 

Tekijä: Tanja

 

Tuula Korolaisen runokirjojen esittelyjä

Kuono kohti tähteä

 

Tuula Korolaisen julkaisema runokirja kuono kohti tähteä julkaistiin vuonna 1999. Kuvittajana toimi Marja Nygård-Niemistö. Tuula Korolaisen runokirjassa pääosassa ovat tällä kertaa hiiret, jotka matkaavat.

Kuono kohti tähteä on hauska runokirja, joka sisältää hiukan vakavuutta. Maapallon sisukkaan jokamiehen, hiiren elämästä. Runokirjaan piirtyy sekä vuoden että elämän mittainen kaari avuttoman hiiren vauvan syntymästä viisaan vaarin lähtöön. Runokirjaan kuuluu hiirten vanhoja lauluja, humoristisia viittauksia ja hiirivaarin tarinoita.

Kuikka huutaa, järvi nukahtaa.

Metsähiiri kuuntelee yötä.

Kuusi kasvaa, kala vaeltaa,

tähti syttyy, toinen putoaa.

Yössä, kenenkään näkemättä,

tehdään luomistyötä.

 

 

Kauneus

Kivitalojen kuilussa,

pieni hiiri,

Kirkas, korkea soi

palan taivasta pihaan pimeään

Mustarastaan huilu toi.

 

Runoja sai pohtia kunnolla, jotta ymmärtäisi oikeasti mitä ne tarkoittaisivat. Joissakin kohdissa kirjaa tunnelma oli todella herkkä kuin taas joissakin kohdissa tunnelma oli iloinen ja mukava. Runojen teema vaihteli usein, mutta koko kirjan yhteinen teema oli se että hiiret seurasivat omia unelmiaan täydensi kokonaisuutta. Kuvat täydensivät runoja hyvin ja niiden kautta jopa ymmärsi runoja paremmin. Kuvat olivat hauskoja ja hyvin tehtyjä eli kuvittaja oli tehnyt ainakin hyvin työnsä.

 

 

Mikä onni, 6B

Tuula Korolainen on kirjoittanut runokirjan mikä onni,6B:n kuvittajanaan Terhi Haikonen. Painos julkaistiin vuonna 2009. Runokirjassaan hän tavoittaa varhaisnuorten herkkyyden ja rennon huumorin.

Mitä tapahtuu, kun 6B:n opettaja panee luokan kirjoittamaan runoja ja vielä onnesta? 6B:n oppilaat kertovat kirjassa omista kokemuksistaan onnesta. Eri oppilailla on monia mielipiteitä siitä mitä onni oikeasti tarkoittaa. Joillekin onni tarkoittaa sitä, että saa omistaa kissanpennun taas toisille onni on sitä, että saa pelata pleikkarilla tai omistaa sinireppuisen söpöliinin. Mutta mitä onni oikeasti tarkoittaa?

Runokirjassa oppilaat saavat purkaa iloisimpia ja surullisimpia muistoja. Kirjassa oli hyvin vahvoja tunteita, kuten viha, suru, onni, rakkaus ja ilo. Runoissa  pääosissa olivat tietenkin suru ja onni.

Riku

Oi sohvani mun 

Sinuun painaudun

ja löhöön koko illan

ja luen Aku Ankkaa.

Äiti minut tankkaa

kinkkupizzalla.

Olen onnenpoika 

Löhösohvalla.

Mikä onni, 6B sopii parhaiten 10-12 vuotiaille. Kirjassa runot olivat hauskoja ja kiinnostavia. Niitä jaksoi lukea mielellään. Yhdellä oppilaalla oli esteitä onnen tiellä, kuten esimerkiksi se että joku kiusasi häntä koulussa. Kirjassa huomasi hyvin kuinka erilaisia monet nuoret olivat toisiinsa verrattuna. Monilla oppilailla oli eri mielipiteet ja tunteet kuin toisilla, mutta kyllä joukkoon mahtui niitäkin joilla oli melko samat mielipiteet. Kokonaisuus kirjasta oli monipuolinen ja innosti kirjoittamaan itse runoja. Kolmenkymmenenyhden oppilaan mielipiteet siitä mitä onni on oli jollakin tapaa erikoinen, mutta sopi silti yhteen. Runojen pituus vaihteli usein, sillä uskomme että Korolainen halusi näyttää kirjassaan että koulussa on hyviä kirjoittajia ja vähän huonompia kirjoittajia. Ehkä siitä saadaan vähän aidompi kuva meidän ikäisten lasten elämästä.

 

Muumien aakkosmatka ja Muumin metsäseikkailu runokirjat

 Muumien aakkosmatka

Tuula Korolaisen julkaisema runokirja mummien aakkosmatka julkaistiin vuonna 2009. Kuvittajana toimivat Kimmo Torvinen ja Matti Nisula.

Muumien aakkosmatka runokirjassa läiskitään itikoita, musisoidaan lettunuotiolla ja luetaan dekkareita. Runot alkavat aina aakkosjärjestyksessä. Runokirjassa aakkoset tulevat ainakin pienille lapsille tutuiksi.Tuula Korolaisen runot hauskuuttavat ja vievät lukijat uudelle seikkailulle.

 

”Aah, mikä aamu!”

Muumipappa huokaa.

”Aamiaista pöytään,

Sitten kartta tuokaa!”

Aava meri kutsuu

keinuun aaltojen.

tuoksuu seikkailulta

tuuli suolainen.

 

Kirjassa muumipappa haluaa lähteä merelle seikkailemaan perheensä kanssa. Kaikki kuitenkaan ei mene suunnitelmien mukaan, sillä muumien vene haaksirikkoutuu myrskyävässä säässä. Muumit löytävät aution saaren jonne leiriytyvät yöksi. He lyötävät saarelta Nuuska Muikkusen. Ensin näyttää siltä, että muumit eivät viihdy saarella, mutta vähitellen he alkavat tottua saaren elämään. Lopulta koittaa aika, jolloin on pakko lähteä kotiin…

 

Muumin metsäseikkailu

Tuula Korolaisen runokirja muumin metsäseikkailu julkaistiin vuonna 2010. Kuvittajana toimi Kimmo Torvinen. Tuula Korolaisen runot vievät lukijat mukaan kiehtovalle matkalle.

Rauhallisena päivänä muumimamman puutarhassa muumipappa inspiroi muumipeikon lähtemään metsäseikkailulle. Muumipeikko pakkaa kaikki tarvitsemansa tavarat mukaan ja suuntaa metsään. Lopulta ruoka loppuu kesken, alkaa sataa vettä ja iskee koti-ikävä. Matkalla muumipeikko eksyy ja tapaa pikkumyyn…

Kirjat sopivat hyvin 1-7 vuotiaille lapsille. Ne sisältävät paljon kuvia ja mukavia runoja. Vanhemmille lapsille kirjat saattavat olla ”hieman” tylsiä. Kirjoissa tapahtuu kuitenkin yllättäviä käänteitä, jotka lisäävät mielenkiintoa. Runoissa kuvailtiin hyvin yksityiskohtaisesti tapahtuneita asioita.

 

Tekijät: Aliisa ja Jenni

 

 

 

 

 

 

 

 

Runoilijaesittely: Tuula Korolainen 

Tuula Korolainen syntyi 21.huhtikuuta vuonna 1986  Kuusankoskella. Vähän myöhemmin hän päätti muuttaa Vantaalle asumaan. Hänen perheeseen kuuluu tällä hetkellä aviomies.

Suhde runoja kohtaan syntyi jo pienenä, sillä hänen äitinsä luki runoja iltasaduiksi ääneen. 11-vuotiaan Korolaisen runo pääsi Kouvolan tyttölyseon joulun lehteen, mikä sai hänet innostumaan runojen teosta.

Ammatteja Korolaisella oli monia hän mm. toimi äidinkielen opettajana, lastenrunokirjailijana ja päätoimittajana Onnimannilehdessä vuodesta 1988 lähtien. Korolainen työskenteli tehdessään lasten omaa vuosikirjaa Riitta Tuluston ja kuvittaja Maija Hurmeen kanssa ja he saivat vuonna 2015 tiedonjulkistamispalkinnon. Korolainen on saanut juniori-palkinnon teoksesta kuono kohti tähteä vuonna 2005.

Korolaisen tunnetuimmat teokset ovat Kuono kohti tähteä, Muumien aakkosmatka ja Mikä onni 6B. 

Korolaisen ensimmäinen julkaistu runokirja oli Enkeli ja poliisi. Se julkaistiin vuonna 1990. Enkeli ja poliisi kertoo pääosin voimakkaista tunteista, esimerkiksi yksinäisyydestä, rakkaudesta, surusta, vihasta ja katumuksesta. Kirjasta mieleenpainuvin oli mielestämme runo nimeltään Runoilijan vuodenajat.

Korolainen on sanonut, että hänen runonsa syntyvät enimmäkseen sanoista, kuvista, muistoista, tunteista tai pienestä erehdyksestä. Moni parhaista runoista tulee kuitenkin pyytämättä.

Runoilijan vuodenajat

 

Syksyllä pilvistä sataa pitkiä lauseita,

 Niitä voi koota kompostiin ja antaa muhia.

Talvella pilvistä sataa pisteitä, pilkkuja,

jäisiä huutomerkkejä ja ajatus viivoja.

Keväällä pilvistä sataa pehmeitä sanoja,

niitä voi kerätä tynnyriin ja tehdä runoja.

Kesällä ei sada ollenkaan,

saa istua kuistilla ja katsella kuinka pääskyjen laulut

kiitävät taivaalla.

 

Lähteet:

Tuula Korolainen-Wikipedia

Sinisen linnan kirjasto

Runoraitti-Tuula Korolainen

Korolainen. Tuula I Kirjasampo.si – kirjallisuuden verkkopalvelu

Päivi Heikkilä-Halttunen

 

Tekijät: Jenni ja Aliisa

 

 

 

 

 

 

 

Tittamari Marttisen runokirjojen esittelyjä

Maailmanpyörässä runoja ja loruja

Runokirjan Maailmassa runoja ja loruja on kirjoittanut: Tittamari Marttinen. Maailman pyörässä runoja ja loruja on ilmestynyt vuonna 2007. Runo kertoo pääosin leikeistä, jotka on suunnattu noin 5 vuotiaille. Runoissa kiinnittää huomiota eniten ulkonäkö, koska se on huono ja tylsä. Kirjan runot ovat perinteisiä, kirjassa on hyviä riimejä. Kirjan ulkonäkö on todella tylsä, siksi runoja on epämukava lukea. Tässä on esimerkki runon kirjoitustyylistä:

Eripurakumpparit roiskuttavat kuraa 

marisevat murisevat pelkkää eripuraa. 

Ärisevät pärisevät aina samaa roiskehippaa 

venyttävät vanuttavat aina samaa kuratippaa. 

 

Sopusaappaat 

Sopusaappaat 

Eteisessä kopisevat 

Pisaroita ropisevat. 

Joka paikkaan sopuisasti astuvat. 

Matot kikattavat, vaikka kastuvat. 

 

Meidän arvio kirjasta :

Meidän mielestä kirja oli huono, koska siinä oli tylsä ulkonäkö, sen takian runoja ei ollut kiva lukea. Kirjan runot eivät ole tehty kuudes-luokkalaisen tasolle, siksi runot olivat hieman lapsellisia ja tylsiä. Kirjan kuvat olivat hyviä, mutta niitä olisi saanut olla enemmän, jos kuvia olisi ollut enemmän niin se olisi tehnyt runoista enemmän mukaansa tempaavan ja muuttanut kirjan ulkonäön hauskaksi. Kirjan riimit oli hyviä.

Tekijä: Miro

 

Pastapolkka ja Mangotango

Runokirjan Pastapolkka ja mangotango on kirjoittanut Tittamari Marttinen. Pastapolkka ja Mangotango on ilmestynyt vuonna 2009.

Runokirja kertoo pääosin vain ruoasta ja ruokaan liittyvistä asioista. Runot on kirjassa aika loppusointuisia ja perinteisiä, eli tässä on paljon riimejä. Runot ovat melkein kaikki eri pituisia. Runokirjan kuvat ovat erittäin hyvin tehtyjä, sillä runot ovat kuviin liittyviä. Runot eivät ole minä muotoisia, vaan runot ovat hän muodoissa. Sanasto liittyy enimmäkseen ruokaan ja ruokaan liittyviin asioihin. Runot ovat hyvin elollisia, koska niissä annetaan ruoalle persoona. Tämä kirja, Pastapolkka ja Mangotango kertoo kirjan sisällön, että kirjassa puhutaan ruokaan liittyvistä asioista.  Runon kertoja on leikikäs ja innostunut.

Meidän mielipiteemme kirjasta on, että se on hauska ja mielenkiintoinen. Luulisimme että kirjan kirjoittamisessa on kulunut puoli vuotta.

Kirja oli hauska, koska siinä oli todella hauskoja runoja, jotka kertoivat ruokiin liittyvästä asioista.

Kirja oli loppujen lopuksi sellainen ,että olisimme halunneet enemmän jopa lukea niitä runoja.

Tekijä: Miro

 

Tivoli Tähtisade

Kirja on hyvin kaksivärinen, kirjassa on pääosin vain pinkkiä ja vihreää. Kirjan on kirjoittanut: Tittamari Marttinen ja kuvittanut Rosa Liksom. Kirja on täynnä monipuolisia runoja ja runot ovat suurinpiirtein 4-10 vuotiaille tarkoitettu. Kirja on painettu vuonna 2004. Kirjassa on hyviä riimejä ja runoissa ei ole hirveän paljon loppusointuja. Tässä esimerkki kirjan runoista:

 

Tunnetko sä tivolia 

Ihan hassunkurista? 

Koirat tahtoo lauleskella, 

Kissat tahtoo murista, 

 

Ikkunat on talossamme 

Vinoja ja soikeita, 

Hurjimmatkin kuvitelmat 

Tosia ja oikeita! 

 

Kirjassa ei ole kaikissa runoissa ihan hirveän paljon riimejä, mutta niitä löytyy ihan tarpeeksi.

Kun kirjaa lukee, niin tulee ihan hauska mieli, sillä siinä on sen verran hauskoja sanoja ja runoja, että tulee melkein nauru.

Kun ensimmäisen kerran otimme kirjan kirjakassista, niin tuli sellainen olo, että ei haluaisi lukea kirjaa, koska sen kansi on ärsyttävän näköinen.

Kirjassa oli riimejä, joitten pituus vaihteli, esimerkiksi yhdessä runossa oli enimmillään jotain kolme lausetta ja vähimmillään yksi lause.

Tekijä: Atte

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Runoilijaesittely: Tittamari Marttinen 

-Synnyinaika: 2.10.1968

-Synnyipaikka: Kajaani

-Koulutus tai tulkinto: filosofian maisterit

-Ammatti: Kirjailija

Kääntäjä

Lastenkirjailija

Nuortenkirjailija

Runoilija

-Tittamarin saamat palkinnot: Arvid Lydeken- palkinto:   Laivakello-palkinto: 2007 ja Arvid Lydeken-palkinto: 2015

-Tekijän käyttämä kieli: Suomi

-Kansallisuus: Suomalainen

-Maakunta alue: Kainuu

Uusimaa

-Asuinpaikka: Helsinki

-Esikoisteos: Kissa ja Merimies, jonka hän sai julki vuonna 1982, jo 12-vuotiaana

-Hänellä on 4 lasta.

 

Tekijät: Miro, Atte ja Juuso

 

 

 

 

 

 

 

Leena Laulajaisen runokirjojen esittelyjä

Sininen pieni aasi

Sininen pieni aasi on Leena Laulajaisen vuonna 2007 julkaistu runokirja, jonka kuvittajana on toiminut Liisa Kallio.

Runokirja kertoo mm. pienen aasin, merirosvon, yksisarvisen ja monen muun taikaolennon seikkailuista.  Myös arkiset asiat ovat väännetty taitavasti runoiksi.

Sanakin voi riittää.

Sana osaa kiittää,

sanoja saa lukea,

sanoiksi voi pukea,

sana osaa surra,

sana osaa purra,

sanansa voi syödä,

sanalla voi lyödä,

sana osaa helliä.

Sanoissa voi kelliä.

Leena Laulajainen, Sanakin voi riittää

 

79:stä runosta koostuva kaiken ikäisille suunnattu runokirja viihdyttää nuorempaa, niin kuin vanhempaakin lukijaa. Joistain runoista voit löytää paljon loppusointuja, kun taas toisista et löydä niitä lainkaan. Useimmissa sanat seikkailevat rivillä loogisesti, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Runojen nimet ovat tiivistettynä runon koko sisällöstä. Lukija tietää jo otsikosta millainen runo on kyseessä.

 

Muovailin päiväkodissa

savihevosen.

Väritin sen punaiseksi,

mut harja on kultainen.

Yksi jalka irtosi, vaikka

kahdesti liimasin.

Ensin mua itketti, mut

sitten huomasin,

että voihan se hevonen silti

olla onnellinen-

vaikka jalkoja on vain kolme,

niin harja on kultainen!

Leena Laulajainen, Punainen hevonen, jolla on kolme jalkaa

 

Meidän mielipiteemme kirjasta:

Lukukokemus oli mukava ja hauska, sillä runon iloiset sanomat saivat hyvälle tuulelle. Mielestämme tämä kirja oli  lukemistamme Laulajaisen kirjoista paras, ja voimme suositella sitä juuri sinulle hyvä lukija.

 

Kiitos ja kumarrus.

~Ronja ja Iida  Pöllönkankaan koulu 2016

 

Sinisen delfiinin laulut

 

Sinisen delfiinin laulut on Leena Laulajaisen 1997-luvulla julkaistu runokirja. Kirjassa meri on koko ajan läsnä. Välillä se tyrskyää, ja joskus leikitään laineiden kanssa. Myös meren asukit ja aurinko tulee tutuiksi runomatkan varrella.

Meritähti ja delfiini,

hylje ja valkea lokki,

meriruoko, minä

ja uneksiva kivi:

Meren kuningas leikkii

vakavana

hymy silmissään

 

Lähes kaikki runot ovat rakenteeltaan vapaarytmisiä, eli loppusointuja on joissain runoissa, kaikissa ei. Suhteellisen lyhyissä runoissa meren sanoma tulee kuvainnollisesti kerrottua.

 

Vedessä äänet ovat hiljaisia

ja tanssivat.

Vedessä värit ovat kirkkaita

ja keinuvat.

Vedessä metsä kasvaa ylösalaisin

ja heijastus on syvin, salaisin.

 

 

 

Sanat seikkailevat riviltä toiselle runon edetessä. Jotkut säkeet myös muodostavat sivulle erikoisia kuvioita.

Kirjan nimi Sinisen delfiinin laulut kertoo kirjan neljännen kappaleen runoista, joissa delfiini laulaa meren kanssa.

Runoissa on yksityiskohtaisesti kuvailtuja asioita, ja kauniisti kerrottuja kohtauksia.

 

Yön lintu taittaa

taivaanrannasta auringon

punaisen unikon

ja peittää poikasensa

untuviin.

Hellästi meri hyräilee 

lintujen kehtolaulun.

 

Meidän mielipiteemme runokirjasta:

Runon aihe meri, esiintyi kirjassa selkeästi. Me itse emme päässeet kunnolla runon sisälle, joten lukukokemus ei ollut kovin mieleinen kummallekkaan. Kirja sopii kaiken ikäisille, mutta eritoten keskittyville persoonille, jotka hurahtavat helposti runojen maailmaan.

~Ronja ja Iida Pöllönkankaan koulu 2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Runoilijaesittely: Leena Laulajainen 

Leena Laulajainen on vuonna 1939 syntynyt lasten ja nuortenkirjailija. Laulajainen toimii äidinkielenopettajana sekä kirjailijana.

Hänen laajaa tuotantoonsa kuuluu muun muassa satuja, kertomuksia, nuortenkirjoja, fantasiaa, myyttisatuja sekä runokirjoja. Leena Laulajaisen varhaisin teos on Taikarumpu kertoo: Lapin-aiheisia satuja, joka julkaistiin 36-vuotta sitten, vuonna 1980.

Laulajaisen tuotannossa esiintyy Lappi-aiheisia satuja sekä kertomuksia. Myös kunnioitus saamelaiskulttuuria näkyy hänen kertomuksissaan.

Runoissaan hänen symbolikielen välineinä korostuvat erityisesti yksisarvinen, lumileopardi, meri ja lintu.

Leena kommentoi runojensa syntymistä näin:

”Runoni eivät oikeastaan synny.

Ne löytyvät

…pilvestä, kukasta,

nurmennukasta,

hukasta, sukasta,

Jörö-Jukan tukasta…”

 

Tekijät: Ronja ja Iida

 

 

 

 

Laura Ruohonen: Allakka Pullakka

Yökyöpelit jatkaa kiitetyn Allakka Pullakan tunnelmissa. Yökyöpelit on jatkoa kirjalle Allakka Pullakka, sekä super suosittu ”sitä on huudettu ja revitty käsistä”.

Yökyöpelit keskittyy öisiin runoihin joita ovat esimerkiksi Piskin tiski, Viisi pientä niemistä ja Uneton Nonna.

Kirjan runot ovat pääasiallisesti loppusoinnullisia, sekä jotkut ovat säkeistettyjä. Virkkeet asettuvat säkeisiin hyvin ja oikein. Runojen rytmi syntyy tauoista ja rytmi tuo hyvän tunnelman, runojen kieli on vaihtelevaa eikä runoissa ole vastakohtia paljoa.

Elollistamista on paljon, ”on vain karmea räyhäpiirakka joka riekkuu kita auki” ja” päätäi Väätäinen päivä kodin perusti”.

Kirjan hahmoja ovat: Huoltomies Hossa, Janoinen Iivana, Nakertajat, Agenttinero Naru, Neiti Björk, Saku seurallinen setä, Laiska piski, Pikkukokki, Rastatyypit, Caesar, Viisi pientä Niemistä, Päätäi Väätäinen, Pääjalkainen, Teräs-Taavi, Imulimanäyte, Muurahaismummo, Hiiri-fakiiri, Ujo prinssi, Uninen Ulla. Räyhäpiirakka, Kelju kotityranni, Pullakeisari, Uneton Nonna, Herra Käki ja Musu.

Allakka Pullakan hahmot: Sir Kasmir Koi, Yksitotinen Mies, Ruåttalainen Rusina, Juoksiaiset, Varomaton Viikuna, Mösjöö La Huma, Sankari-Sopuli, Kolme hikistä pikimiestä, Sika, Rosvohummeri, Mahtimummeli, Lammas, Hukka, Vili-Veli, Himalajan Hilma, Angorakissa, A. Rakki, Pennonen, Kaimaani Taimi, Mursu, Karsea Mato, Toukat, Mestari kokki Hui-Hai-Hoi, Apukokki Tun A. Roi, Eversti Ärjyström, Paksu paco, Miss Marenki, Veeti, Seija Soija.

Tekijä: Waltteri

Runoilijaesittely: Laura Ruohonen

Laura Ruohonen on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1997,näytelmien lisäksi hän on kirjoittanut ja ohjannut toista kymmentä kuunnelmaa. Ruohosen näytelmiä on esitetty eri puolilla maailmaa. Ruohonen on saanut lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia palkintoja esim: sokeain kuunnelma palkinnon ja koura palkinnon. Ruohosen näytelmiä on käännetty kymmenelle eri kielelle.

Tekijä: Waltteri