Avainsana-arkisto: tunneilla tuotettua

Kaarina Helakisan runokirjojen esittelyjä

Niille joilla on nauravat korvat

Kirjoittanut Kaarina Helakisa ja kuvittanut Markus Pyörälä. Toimittanut Sanna Jaatikainen. Kirja julkaistiin 7. Helmikuuta 2008 Helsingissä.

SALAPOLIISI KYÖSTI VEHVILÄISEN LIIKENNELAULU:sta pätkä:

”Jotkut höppänät ne ajelee 

ihan niin kuin niitä huvittaa.

 Ne luulee että liikenteessä

 mitä tahansa tehdä saa.

 

VASKIKÄÄRME:

”Kobra, kyy

 (Hyh hyh hyy! Hyh hyh hyy!)

On noidan lemmikkejä. Syy

lie varmaan Welhon viekkaus

Ja villin väen vapaus.

Sen kaikki velhot hyväksyy.”

Kirjassa on todella hauskoja ja riimiparisia runoja. Kuvitukset ovat todella värikkäitä ja kivoja. Kirja on mielestäni noin yli 4-vuotiaille. Kirja sisältää yli 130 runoa. Kustantaja on Otava. Kirjassa on 135 sivua, ja joka sivulla on ainakin yksi runo. Kirjan nimi ”Niille joilla on nauravat korvat” kuvaa jo aika paljon kirjasta.

Kuvat ovat tehty hienosti ja ovat jotenkin runoihin liittyviä kuvia. Runoissa puhutaan enimmäksi osin arjen perus asioista, mutta se muuttuu hauskaksi, niin kuin tässä kirjassa pitääkin muuttua. Suosittelen lukemaan jos tykkää hauskoista runoista.

 

 

Posetiivi

Kirjoittanut Kaarina Helakisa 1976, kuvittanut Urpo Huhtanen. Julkaissut WSOY 1981. Hyvin vanhanaikainen kirjoitustyyli ja kuvitus. Kuvitus pääosin musta valkoinen, muutama punainen väriläikkä. Runot ovat suurimmaksi osaksi pitkiä, mutta sekaan on eksynyt muutama lyhyempikin. Vain pieni osa on riimiparillisia. Kirjan nimi on vähän ihmeellinen, koska kirjassa on paljon erinlaisia runoja. Suuri osa  runoista on iloisia. Joukkoon on eksynyt muutama haikeakin runo.

 KEKKONEN 

Kekkonen kiipesi ratikan katolle 

ja hyppäsi siitä lentävälle matolle  

ja lentää lepatti Helsingin poikki 

ja illan tullen linnaansa loikki.

 

Kirja sopii mielestäni alle 9-vuotiaille. Runot olivat lapsellisia ja helppo tajuisia.

 

Annan ja Matiaksen laulut

Kirjoittanut Kaarina Helakisa 1968. Kuvittanut Jori Svärd. Kirjassa on paljon pitkiä runoja, mutta myös jonkun verran lyhyempiäkin runoja. Kuvitus on kokonaan mustavalkoista. Lähes mitkään runot eivät ole riimiparillisia. Kirjan nimi ”Annan ja Matiaksen laulut” kuvaa aika paljon kirjaa, koska monien runojen nimessä on joku laulu esim.(”Äidin laulu” ja ”Riikan ensimmäinen laulu”).

Matiaksen laulusta pätkä:

Minä olen Matias, minä olen Matias, 

Ja olen äidin ikioma iso automies. 

Kun autoni tööttää: tööt-töt-tö-rää, 

Niin kaikki sanoo: Matias on äidin hurjapää. 

 

Minä olen Matias, minä olen Matias, 

Ja minulla on traktori ja iso kuormuri. 

Kun traktori pärisee:ron-ron-ron, 

Niin kaikki sanoo: Matias se vauhdissa on! 

 

Kirja sopii minun mielestä alle 8-vuotiaille, koska runot olivat aika lapsellisia.

Runoilijaesittely: Kaarina Helakisa

Kaarina Helakisa syntyi 22. Kesäkuuta. 1946 ja kuoli Helsingissä 21. Huhtikuuta. 1998.

Suomailainen lastenkirjailija ja lastenkirjakirjallisuuden suomentaja.

Ura alkoi 15-vuotiaana, kun hän sijoittui satukilpailussa.

Helakisa sai monta tunnustusta, muun muassa Tirlittan-,Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot ja pohjosmaisen lastenkirjallisuuspalkinnon. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille.

Esikoisteos Kaarina Helakisan satukirja ilmestyi 1964,ja sen jälkeen satu- ja nuortenkirjoja liki kolmekymmentä.

Lisäksi hän kirjoitti kuunnelmia, tv-filmejä ja näytelmiä sekä käänsi paljon lastenlyriikkaa.

Helakisaa pidetään suomalaisen sadun kerronnan uudistajana. Huumori, fantasia, yllätykset ja etenkin kielellinen leikittely ovat ominaisia hänen teoksilleen.

Helakisan suomen kieli on tunnetusti rikasta ja kaunista, täynnä herkullisia kielikuvia, runollista maalailua ja huumoria unohtamatta.

Tekijät: Jussi, Tatu T. ja Elias N.

Jukka Itkosen runokirjojen esittelyä, osa 2

Laulavat lenkkitossut

Laulavat lenkkitossut- kirja on Jukka Itkosen kirjoittama lasten runo-kirja, joka on julkaistu vuonna 2015. Kuvituksen kirjaan on tehnyt Matti Pikkujämsä. Kirja on saanut nimensä viimeisestä runostaan, jossa lenkkitossut laulavat ja samalla saavat runon juoksijan iloiseksi. Kirja on täynnä urheiluaiheisia runoja. Runoja on jalkapallosta ja jääkiekosta ja jopa penkkiurheilusta mäkihyppyyn.

Kirjassa on lähes kaikki urheilulajit omina runoinaan.Runot ovat loppusoinnullisia ja niissä on useita säkeitä. Säkeiden määrä vaihtelee reilusti eri runoissa. Jokaisella kirjan sivulla on vähintään yksi kuva ja yksi runo. Kirjan kuvitukset on maalattu kuvittajan hauskalla, leikkisällä ja värikkäällä tavalla. Runoissa rivit ovat aina suorat, mutta niiden paikat sivuilla vaihtelevat kuvien ja lausunnan mukaan, Myös pituus vaihtelee reilusti, jolloin yhdelle sivulle mahtuu joskus montakin lyhyttä runoa.

Kirjan runot ovat kertomusrunoja eri urheilulajien taitajien matkasta. Useammassa runossa jonkin urheilulajin edustaja haluaa menestyä lajissaan ja aloittaa kovan harjoittelemisen, runon lopussa henkilö ainakin parantaa omaa ennätystään tai jopa voittaa kokonaisen kilpailun. Kirjassa opetetaan kuitenkin että voittaminen ei ole aina tärkeintä, kunhan tekee parhaansa ja pitää hauskaa.Moniin runoihin on laitettu sisälle jonkinlainen urheilusuoritus eri olosuhteissa. Vaikka kyseessä on urheilurunokirja, mukaan mahtuu myös mm. Ratsastusta, penkkiurheilua ja shakkia.

Myös tässäkin Jukka Itkosen kirjassa eläimet ovat päässeet pieniin, muuta tärkeisiin rooleihin. Suurin osa kirjan runoista on kirjoitettu ulkopuolisen näkökulmasta. Runokirjassa näkyy, että se on julkaistu ihan vasta, sillä runoissa esiintyy muutamia nykyajan vempeleitä.

 

Kirjan nimikkoruno:

Minulla on lenkkitossut,  

Arvatkaapa miksi?  

Kun laitan tossut jalkaani,    

Ne muuttuu laulaviksi. 

Sitten lähden liikkeelle,    

juoksen taikka kävelen. 

Ja lenkkitossut antaa mieleen, 

sekä rytmit että sävelet. 

 

Tekijät: Nea ja Emilia S

 

VILLIN LÄNNEN MURMELI

Villin lännen murmeli on eläinteemainen runokirja, josta voivat nauttia niin lapset, kuin aikuisetkin. Kirja on painettu Keuruussa vuonna 2009. Kirjassa Jukka Itkonen mukailee uusiksi suomalaista lastenrunoperinnettä, leikittelee kielellä ja tunnelmoi. Osa kirjassa esiintyvistä eläimistä on kirjailijan mielikuvituksen luomia. Kirja on saanut nimensä runosta Villin lännen murmeli, jossa villistä lännestä saapunut röyhkeä murmeli tulee etelänavalle ja keksii kaikenlaista omituista puuhaa.

Villistä lännestä saapunut murmeli

Etelänavalla igluja turmeli.

Siellä se röyhkimys

tunnettuun tapaansa

tuijotti, röyhkäle, vain omaa napaansa.

Jukka Itkonen on itse kuvittanut runokirjan. Kuvitus tuo paljon selkeyttä ja hullunkurisuutta runokirjaan. Kuvien kautta on helppo eläytyä runojen maailmaan.

Joissain kirjan runoissa on myös vuorosanoja.

Yhtenä iltana juttelin

Eläinten kanssa,

Lehmä sanoi minulle: ”Mää”

( lainaus runosta Jukka Itkonen juttelee eläinten kanssa)

Kirja on jaettu viiteen eri osaan, joista yhdessä on vain yksi runo, 3. ryhmä: Koti-isä perjantaina. Tässä on muutamia esimerkkejä ja lainauksia ryhmien sisältämistä runoista.

1. POLVET PILVISSÄ

Onko varsinaista olemassa?

Tietenkin.

Kyllä varsinainen on.

Polvet ovat pilvissä,

Päässä kimmeltää

Taivaankannen tähdistöt

Ja kirkas ikijää

( lainaus runosta Varsinainen)

 

2. HÄIVY, HÄIVY, HÄMÄHÄKKI

Lennä, lennä, Leppäkerttu

Presidentin taskuun.

Popsi linnan keittiössä

Puurot pressan laskuun.

( lainaus runosta Häivy, häivy, hämähäkki)

 

3. KOTI-ISÄN PERJANTAI

Kuuden aikaan aamulla

On aika silmät aukaista,

Herätä ja lähtölaukaus

Päivän toimiin laukaista.

Uni oli sikeää ja antoi

Lisää voimia

Koti-isän tehtävissä

Koko päivän toimia.

(lainaus runosta Koti-isän perjantai)

 

4. VILLIN LÄNNEN MURMELI

Kastelukannuviipero Tanskassa,

Sillä on puutarhahommelit hanskassa.

Kurkut jo kuivuu,

Viipero astelee

Kurkkujen luokse ja kurkkuja kastelee.

(Kastelukannuviipero)

 

5. NOIDAN KATTILA

Noita heittää kattilaan

Nakkimakkaran,

Reikäleivän reikiä

Ja lypsyjakkaran.

Sitten noita, häh häh hää,

Keitostansa hämmentää,

Näyttää hetken aikaa

Oikein tyytyväiseltä.

( lainaus runosta Noidan kattila)

Kirja oli mielestäni mukavaa luettavaa. Se oli jaettu järkevästi näihin viiteen osaan. Kirjassa oli muutamia tutun kuuloisia runoja, joita oli muokattu.

 

Runoilijaesittely: Immi Hellén

Ingeborg (Immi) Hellén (1861-1937) oli suomalainen runoilija. Hän oli ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia runoilijoita. Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista ensimmäiset ilmestyivät lasten- ja nuorten lehdissä. Hellén toimi myös kansakoulunopettajana ja toimittajana. Hellén oli myös eläinsuojelun ja raittiusaatteen aktiivinen puolestapuhuja. Hellénin runot kertovat kodista, koulusta ja luonnosta. Hellénin runoja on koottu kirjoihin ”Lasten riemut”, ”Lapsuuden lauluja”, ”Punaposki, kultasuu” ja ”Hyvää huomenta, Punahilkka!”.

Lähteet: Wikipedia, Kirjasampo ja  Seminaarin uranuurtajanaisia.

Tekijät: Elias P ja Miko

Poika joka menetti muistinsa

4B-luokassa luettiin yhteisenä ääneenlukukirjana Kreetta Onkelin Poika joka menetti muistinsa. Kirja voitti tämänvuotisen Finlandia Junior –palkinnon.

Kreetta Onkeli

Poika joka menetti muistinsa kertoo 12-vuotiaan Arton seikkailusta ympäri Helsinkiä. Arto herää kesäisessä puistossa siihen, että ei muista oikeastaan mitään itsestään, kodistaan eikä siitä, miksi nauraa hohottaa keskellä nurmikkoa.

Yksin maailma voisi näyttää aika pelottavalta, mutta onneksi Arto tapaa ystävällisen Kimo-pojan. Kimon kanssa on hauskaa ja Arto kokee jännittäviä seikkailuja, tutustuu uusiin ihmisiin  ja ystävystyy. Arto huomaa pärjäävänsä vaikeissakin tilanteissa ja olevansa rohkea  -melkein sankari.

Kirjan lukemisen aikana testasimme koulun uusia tablettitietokoneita ja teimme Padlet-tauluille pieniä kirjoitustehtäviä kirjasta. Jokaisen taulun otsikon alla on taulun tehtävä ja ylimmässä laatikossa linkkilista muille tauluille. Käyhän kurkkaamassa! 

Katso tästä kirjavinkkausvideo Poika joka menetti muistinsa-kirjasta.

Lukemisen aikana piirsimme sarjakuvaruutuja kirjan tapahtumista. Piirroksia on koottu alla olevaan diaesitykseen.